Tekoäly tekee tilaa ajattelulle

Tekoäly ja inhimillinen ajattelu ovat voittava yhdistelmä. Kun tekoäly hoitaa rutiinit, aivoille jää tilaa ajattelulle, luovuudelle ja paremmalle vuorovaikutukselle. ”Tekoälyn avulla voidaan ohittaa ihmisen kognitiivisen toiminnan pullonkauloja”, sanoo aivotutkija Kiti Müller.

Tekoäly tekee yhä enemmän ihmisten tehtäviä, ja hyvä niin, sillä se on monessa asiassa nopeampi, tarkempi ja luotettavampi kuin ihminen. Se oppii esimerkeistä ja on väsymätön. Toisaalta sitä myös pelätään – sanotaan, että lisääntynyt teknologian ja sovellusten käyttö hämmentää ja stressaa ihmisiä. Oikein käytettynä tekoäly on kuitenkin ihmisen paras kumppani, sillä se auttaa aivotyötä ja toimii muistin ulkoisena apuvälineenä.

Tekoälyn ja digitaalisten laitteiden hyödyntäminen toimii parhaiten silloin, kun ihmisellä on riittävä teoriapohja asiasta, johon tekoälyä käytetään. Tapa, millä laitat esimerkiksi hakusanat hakukoneeseen, on taito itsessään”, sanoo Nokia Bell Labs -tutkimuskeskuksessa työskentelevä neurologi ja aivotutkija Kiti Müller.

Müller antaa hypoteettisen esimerkin. Lääketiedettä opiskelevalla henkilöllä on käytössään älylaitesovellus, joka strukturoi potilaan kliinistä tutkimusta. Sovellus kertoo, mitä tutkimuksessa tulisi tehdä: nyt pitäisi tutkia aivohermot, nyt kuunnella sydänäänet, seuraavaksi mitata verenpaine. Samalla sovellus informoi mahdollisista syistä kohonneen verenpaineen tai sydämen lisälyöntien taustalla ja ohjaa tutkimuksessa eteenpäin. Tekoäly muistaa tuhansia potilaskertomuksia ja aiheesta kirjoitettuja artikkeleita ja auttaa niiden pohjalta lääkäriä tekemään mahdollisimman tarkan diagnoosin.

”Sovelluksen avulla lääkäri voi keskittyä kliiniseen tutkimiseen ja vuorovaikutukseen potilaan kanssa, kun muisti ei ole jatkuvasti täynnä sitä, mitä teen seuraavaksi tai mitä kaikkea jokin asia voi tarkoittaa.”

Ihmisen muistilla on erilaisia muotoja. On työ- ja säilömuistit, kuten pitkäkestoinen muisti, sekä tunne- ja tapahtumamuisti. Ihminen toimii työmuistinsa varassa.

”Työmuisti on tässä ja nyt -muisti, joka kerää havaintoja ja ottaa samalla säilömuististaan informaatiota siitä, mikä tässä tilanteessa olisi aikaisemman kokemuksen ja tiedon pohjalta relevanttia tietoa. Kun työmuisti on kiinnittyneenä käsillä olevaan tilanteeseen, ihminen ei pysty huomaamaan, muistamaan ja käsittelemään kaikkea oleellista. Tekoäly auttaa estämään työmuistin ylikuormittumista ja tarkkaavuusresurssien jumittumista.”

Kun aivot ylikuormittuvat, ihmisessä tapahtuu fysiologisia muutoksia, kuten vastustuskyvyn heikentymistä ja sokeriaineenvaihdunnan muutoksia, pahimmassa tapauksessa totaalinen romahdus. Jos taas aivot voivat hyvin, on hyvä mahdollisuus, että koko ihminen voi hyvin.

Müller on puhunut paljon siitä, että työtä pitäisi kehittää ihmisystävälliseen suuntaan. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi rutiinien minimointia.

”Jos määrämuotoiset rutiinit annetaan tekoälyn tehtäväksi, meiltä vapautuu aikaa ajattelulle. Kokouksessa pitää tehdä muistiinpanoja, mutta jos olisi tekoälyapuri, joka tekisi muistiinpanot ja sovellus, joka varmistaisi, että kaikki tuli kirjattua, se vapauttaisi ihmiset todella ajattelemaan”, Kiti Müller havainnollistaa.

Tekoäly voisi Müllerin mielestä tulevaisuudessa auttaa ihmisten hyvinvoinnissa kokonaisvaltaisesti. Olisi hienoa, jos olisi sovellus, joka kertoisi että nyt sinulla alkavat olla fyysiset, tarkkaavuuden ja henkiset resurssit tapissa, nyt on aika pitää tauko. Sillä voitaisiin ennaltaehkäistä ylirasitustila, josta toipumiseen menee usein päiviä. Se toki edellyttäisi, että ihminen on sitä ennen ollut valmis jakamaan dataa fysiologiansa toiminnasta stressi- ja lepotilassa. Ihmiset ovat erilaisia, joku tarvitsee palautumistauon parin tunnin välein, toinen neljän tunnin välein.”

Tekoäly on jo nyt meitä edellä monessa asiassa. On olemassa algoritmi, joka tunnistaa taidejäljennöksiä paremmin kuin asiantuntijat ja toinen ennustaa dementian kaksi vuotta ennen ensimmäisiä oireita. Käykö tässä kohta niin, että tekoäly tekee kaikki aivotyöt? ”On paljon tehtäviä, jotka eivät tule katoamaan. Toivon, että tekoälyn käyttö johtaisi siihen, että työ olisi vähemmän hektistä. Iso osa asiantuntijoiden ajasta menee rutiinihommiin. Automatisointi antaa tilaa uuden luomiselle ja uusien ratkaisujen miettimiselle. Jos ihmisille tulisi aikaa, se parantaisi myös työhyvinvointia”, Müller sanoo.

Gredillä tekoäly helpottaa asiakkaan arkea

Tekoäly on arkipäivää Gredi Content HUBissa, jossa se nopeuttaa päivittäisiä rutiineja ja säästää asiakkaiden aikaa. Se osaa esimerkiksi analysoida videossa olevan ääniraidan niin, että ääniraidalla puhutut asiat tallentuvat Content HUBissa metatietoihin tekstinä. Sen jälkeen tekoäly indeksoi tekstin automaattisesti, jolloin se löytyy hakutuloksissa. Eri aineistot on helppo löytää, kun kaikki data on indeksoitu.

”Toinen hieno juttu on, että tekoäly voi jo nyt analysoida käsinkirjoitetun palaverimuistion kuvasta niin, että muistiinpanojen sisältö löytyy Gredin palvelusta hakusanojen perusteella”, sanoo Gredin toimitusjohtaja Risto Pasanen.

Gredin vahvuutena on, että maailman johtavien tekoäly-yhtiöiden, kuten Googlen ja IBM:n, alustat voidaan integroida osaksi Gredin ekosysteemiä. ”Asiakkaamme ottavat tekoälyä käyttöön pienin askelin. Parhaillaan olemme mukana hankkeessa, jossa tekoälyä koulutetaan koneoppimisen avulla yhä älykkäämmäksi.”

Kysy lisää Ristolta:
Toimitusjohtaja Risto Pasanen, puh. 040 849 2620, risto.pasanen@gredi.fi

«
»
 
AAA Suomen Vahvimmat Lowest credit risk Menestyjäyritys Suomalaista palvelua Koodia Suomesta Luotettava kumppani